Intention to use mobile customer relationship management systems

© Emerald Group Publishing Limited. Purpose - The purpose of this paper is to investigate the behavioral intentions of business-to-business (B2B) sales managers to use mobile customer relationship management (CRM) systems in the course of their day-to-day activities. Design/methodology/approach - An extended Technology Acceptance Model (TAM) of mobile CRM system adoption is developed and tested with data from 105 international sales managers representing five B2B companies. Findings - The study extends the TAM framework with three additional constructs derived from mobile technology and sales force automation literature, namely personal innovativeness in the domain of IT, perceived risk, and perceived reachability. The model demonstrates that personal innovativeness and perceived reachability have significant effects on the TAM framework. Research limitations/implications - The relatively small sample size limits the generalization of the results. Practical implications - Sales managers' intention to adopt mobile CRM can be explained by the extended TAM framework. Understanding the key factors that influence intention to adopt a mobile CRM system will aid companies in implementing it among their sales force. Companies willing to foster adoption of a mobile CRM system among the sales force could focus on communicating the usefulness of using the system and benefits gained from enhanced reachability. Recruiting sales people with strong personal innovativeness is beneficial. Originality/value - This study responds the calls for studies on mobile platforms and on the use of mobile B2B applications in sales force management. It is among the first attempts to incorporate variables derived from mobile technology acceptance literature among the sales force into the TAM framework, to better explain acceptance of mobile CRM systems

Is There a Need for New Marketing Communications Performance Metrics for Social Media?

The objective of this paper is to develop a conceptual framework for measuring the effectiveness of social media marketing communications. With recent advances in information and communications technology, especially in social collaboration technologies, both academics and practitioners rethink whether the existing marketing communications performance metrics are still valid in the changing communications landscape, or is it time to devise entirely new metrics for measuring marketing communications performance. The study emphasizes that marketing communications performance measurement metrics have developed towards a customer orientation. The findings further indicate that a) there is no broadly accepted opinion of a single critical performance indicator, and b) literature classifies social media marketing metrics in three groups: qualitative, quantitative and financial. The implications of the study point that the shift towards a digitized interactive marketing environment does not necessarily mean that a whole array of new measurement metrics is needed.peerReviewe

Marketing communication metrics for social media

The objective of this paper is to develop a conceptual framework for measuring the effectiveness of social media marketing communications. Specifically, we study whether the existing marketing communications performance metrics are still valid in the changing digitalised communications landscape, or whether it is time to rethink them, or even to devise entirely new metrics. Recent advances in information technology and marketing bring a need to re-examine measurement models. We combine two important research topics and set directions for potential future research. Metrics to measure marketing communications performance have developed towards a customer orientation. There is no broadly accepted opinion of a single critical performance indicator. Our findings suggest that social media marketing metrics have been classified in three groups: qualitative, quantitative and financial. All these categories are required. The shift towards a digitised interactive marketing environment does not necessarily mean that a whole array of new measurement metrics is needed.peerReviewe

Crowdsourcing in the social media era: A case study of industrial marketers

In recent years crowdsourcing has increased in popularity as a method of gathering new ideas and innovations outside the organization. To make crowdsourcing work, there is a basic requirement to make external parties aware of the challenges or problems that need to be solved. Various digital marketing tools, especially social media platforms, provide new ways to foster the interaction between the parties. With the use of a case study, the study develops a framework to assess how social media and crowdsourcing can be integrated in an industrial context. The results reveal significant practical challenges to overcome before social media can be effectively utilized as a fully functioning crowdsourcing enabler.peerReviewe

Social Media Monitoring in the industrial Business to Business Sector

The objective of this paper is to provide new knowledge of social media monitoring (SMM) in the B2B sector. Specifically, we study the quantity of electronic word-of-mouth (eWOM) found on social media sites concerning B2B companies, as well how B2B companies view the nature and importance of eWOM. This case study research combines eight qualitative theme interviews executed in the autumn 2011 with a quantitative web data based on 3849 social media mentions collected with a social media monitoring (SMM) software rom the 25 August till 25 October 2011. Thus, the research contributes to marketing research both methodologically and theoretically. The results of this paper suggest that B2B companies can leverage social media monitoring to gain insights into what customers genuinely think about the company and to identify the volume of company-specific online discussions and where they happen. Nevertheless, several pitfalls remain, and SMM software products seem still to require product-development action.peerReviewe

Maatilayritysbarometri : tutkimusraportti

Maatilayritysbarometrin 2012 tarkoituksena on herättää keskustelua maaseudusta maatilayritysten toimintaympäristönä ja maatilayritysten tulevaisuuden odotuksista. Barometrin tavoitteena on tuottaa virikkeitä maaseutustrategiseen keskusteluun ja tietoa maaseudun kehittämis- ja ohjelmatyölle. Barometrin teemat voidaan pukea kysymysten muotoon: Millainen on keskisuomalaisten maatilayrittäjien suhde maaseutuun? Miten maatilayrittäjät näkevät Keski-Suomen maaseudun vuonna 2016? Miten maatilayrittäjät arvioivat maatilayrityksen liiketoimintaympäristön tulevaisuuden kehitystä ja tulevaisuuden kehitysnäkymiä? Entä miten he arvioivat toimintaedellytysten parantamista ja liiketoiminnan edellytyksiä Keski-Suomessa? Miten maatilayrittäjät suhtautuvat omistajuuteen ja yhteisyrityksiin? Millaisia tulevaisuuden ajatuksia yrittäjillä on viiden vuoden päähän? Millaiseksi yrittäjät arvioivat oman ja yrityksensä kunnon tällä hetkellä? Barometri–tutkimukseen ovat osallistuneet arvokkaalla työpanoksellaan monet henkilöt. Kaikki tähän kyselyyn osallistuneet 656 maatilayrittäjää ansaitsevat lämpimät kiitokset. Ilman teidän yrittäjien panosta ei olisi tutkimustakaan. Kiitämme aineiston koodaamisessa avustaneita fil.yo Nanni Koskea ja fil.yo Atte Lintilää ripeästä ja ammattitaitoisesta yhteistyöstä. Kiitos myös Kari Itkoselle, Juha Kansikkaalle ja Esa Storhammarille barometrin kehittämisessä. Tämä tutkimus on toteutettu osana Keski-Suomen maaseutustrategia – hanketta, jota ovat rahoittaneet Keski-Suomen ELY-keskus ja Keski-Suomen liitto. Hankkeen myöntämä taloudellinen tuki on mahdollistanut tutkimuksen toteuttamisen. Tutkimusta valvoi ohjausryhmä, johon kuuluvat yksikön johtaja Pekka Äänismaa (pj.) (Jyväskylän ammattikorkeakoulu), yksikön päällikkö Ulla Mehto- Hämäläinen ja yritystutkija Risto Piesala (Keski-Suomen ELY -keskus), toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho (Keski-Suomen Yrittäjät ry), ohjelmapäällikkö Hilkka Laine (Keski-Suomen liitto) sekä hallintopäällikkö Taru Kujanpää ja professori (ma) Tarja Niemelä (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu)

Monialainen yritystoiminta Keski-Suomen maatiloilla : tutkimusraportti

Maaseutuyrittäjyys on kiintoisa tutkimusaihe yrittäjyystutkimuksessa. Valtaosa aiemmasta tutkimuksesta kiinnittyy yksinyrittäjyyteen ja pienyrittäjyyteen. Tulevaisuuteen suuntaavalle yrittäjyyden tutkimukselle on kysyntää myös maaseudun yrittäjyyden kehittämis- ja ohjelmatyön kumppanina. Jyväskylän yliopisto ja Keski-Suomen elinkeino,- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) käynnistivät loppuvuodesta 2011 tutkimushankkeen, jonka lähtökohtana on ollut muodostaa ajantasainen kuva keskisuomalaisten aktiivimaatilojen monialaisesta yrittäjyydestä. Tutkimuskokonaisuudessa on selvitetty maatalouden nykytilan ja tulevaisuuden lisäksi erityisesti maatiloilla harjoitettavaa tai suunnitteilla olevaa muuta yritystoimintaa, sen työllistämisvaikutuksia, sukupolvenvaihdossuunnitelmia, yritysyhteistyötä ja kilpailukykyä. Monialainen yritystoiminta Keski-Suomen maatiloilla – tutkimukseen ovat osallistuneet arvokkaalla työpanoksellaan monet henkilöt. Kaikki tähän kyselyyn osallistuneet 463 maatilayrittäjää ansaitsevat lämpimät kiitokset. Ilman teidän yrittäjien panosta ei olisi tutkimustakaan. Kiitämme aineiston koodaamisessa avustaneita fil.yo Nanni Koskea ja fil.yo Atte Lintilää ripeästä ja ammattitaitoisesta yhteistyöstä. Tämä tutkimus on toteutettu osana Keski-Suomen maaseutustrategia – hanketta, jota ovat rahoittaneet Keski-Suomen ELY-keskus ja Keski-Suomen liitto. Hankkeen myöntämä taloudellinen tuki on mahdollistanut tutkimuksen toteuttamisen. Tutkimusta valvoi ohjausryhmä, johon kuuluvat yksikön johtaja Pekka Äänismaa (pj.) (Jyväskylän ammattikorkeakoulu), yksikön päällikkö Ulla Mehto- Hämäläinen ja yritystutkija Risto Piesala (Keski-Suomen ELY -keskus), toimitusjohtaja Tuuli Kirsikka Pirttiaho (Keski-Suomen Yrittäjät ry), ohjelmapäällikkö Hilkka Laine (Keski-Suomen liitto) sekä hallintopäällikkö Taru Kujanpää ja professori (ma) Tarja Niemelä (Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu). Tutkimustuloksia on mahdollista hyödyntää esimerkiksi maaseutuohjelmaa - ja strategiaa päivitettäessä. Tulokset tukevat maaseutuyrittäjyyden edistämisen tarvetta. Tutkimusraportti antaa kuvan monialaisen maatilan yrittäjyyden edistämisen mahdollisuuksista ja haasteista

Intention to use mobile customer relationship management systems

Purpose – The purpose of this paper is to investigate the behavioral intentions of business-to-business (B2B) sales managers to use mobile customer relationship management (CRM) systems in the course of their day-to-day activities. Design/methodology/approach – An extended Technology Acceptance Model (TAM) of mobile CRM system adoption is developed and tested with data from 105 international sales managers representing five B2B companies. Findings – The study extends the TAM framework with three additional constructs derived from mobile technology and sales force automation literature, namely personal innovativeness in the domain of IT, perceived risk, and perceived reachability. The model demonstrates that personal innovativeness and perceived reachability have significant effects on the TAM framework. Research limitations/implications – The relatively small sample size limits the generalization of the results. Practical implications – Sales managers’ intention to adopt mobile CRM can be explained by the extended TAM framework. Understanding the key factors that influence intention to adopt a mobile CRM system will aid companies in implementing it among their sales force. Companies willing to foster adoption of a mobile CRM system among the sales force could focus on communicating the usefulness of using the system and benefits gained from enhanced reachability. Recruiting sales people with strong personal innovativeness is beneficial. Originality/value – This study responds the calls for studies on mobile platforms and on the use of mobile B2B applications in sales force management. It is among the first attempts to incorporate variables derived from mobile technology acceptance literature among the sales force into the TAM framework, to better explain acceptance of mobile CRM systems.peerReviewe